Korvatakseni pitkää hiljaiseloa lausun pari juhlavaa sanaa laihdutuksesta. Ensimmäinen sana: se on turhaa. Toinen: se ei toimi. Oikeasti lihaville tarvitaan varmaan reiluja ratkaisuja, mutta normihoikalle lempeä hillinta on parempi kuin totaalikieltäytyminen, joka aina lopulta vain lihottaa.
Ensimmäinen sääntö:
- Kun tekee mieli jotain epätervettä, älä mieti jotain tyhmiä vesikonsteja tai odottele tiettyjä aikoja vaan syö oikeaa ruokaa. Minulle tulee aina vähän ennen nälkää makeanhimo. Ajattelen, että saan syödä mässyä jos tekee vielä mieli sen jälkeen kun olen syönyt. Yleensä ei tee mieli.
Toinen sääntö:
- Älä osta isoja karkkipusseja tai suklaalevyjä. Opettele laittamaan tarpeeksi vähän irtokarkkia pussiin ja vain silloin kun oikeasti tekee mieli, sen jälkeen kun olet syönyt jotain järkevää. Kun antaa itsensä syödä silloin kun haluaa, ei tule syötyä silloin kun ei oikeasti halua.
Kolmas sääntö:
- Syö mukavankokoisia annoksia ettei nälkä kävele vastaan. Tähtää terveelliseen.
Neljäs:
- Nauti siitä mitä syöt. Kun syödään karkkia niin sitten syödään eikä tuhlata rahoja huonoon omatuntoon.
Mulla on sattunut varmaan kaks viikkoa putkeen päähän ja nyt mietin miksi ihmeessä minä kirjoitan tänne laihdutuksesta joka ei ole laihdutusta. Hartioihin ja niskaan sattuu, mun on pakko aloittaa joku liikuntaharrastus. Vannon pistäväni tänne vielä kuvia jonakin kauniina päivänä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti